keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Paljon asiaa ahdettuna.

Juu. Päätin nyt tässä viimein väsätä tän vahtisblogin, viimeinkin kun löytyi jokun jaksamisen lokero elämästä :D Tästä tulee aika tynkä koska ei nyt pysty ja tää venyy tää kirjottamine, kohta jo kaks viikkoo menny alotuksesta.

Olen siis Sanni, 17, Tampereelta. Alunperin olen Ruokolahdelta, Kaakkois-Suomesta, mutta muutin tänne Tampereen yhteiskoulun lukioon (TYK) opiskelemaan. Hain viime syksynä siis vaihtoon, myönnettäköön että hain useamman järjestön kautta. Olisin halunnut oikeastaan aluksi Britteihin, sinne minne olen aina haaveillut matkustavani, mutta valitsin Yhdysvallat koska Briteistä on niin vaikea saada perhe muutenkin. Päädyin lopulta UP Educationiin ja kohdemaaksi Yhdysvallat, eikä päätös edes ollut vaikea, vaan ainoa luonnollinen vaihtoehto. Kun kävimme toimistolla haastattelussa/juttelemassa, tuli heti rento ja mukava fiilis, ''tän järjestön mä otan''.

Jooh, tässä sain tammikuun alkupuolella hakupaketin lopulta kokonaan valmiiksi, ja se lähti matkaan. Sitten mukaan tuli tietty rokotteet, aloitin tammikuun puolivälissä sen A/B-hepatiitti yhdistelmärokotteiden ottamisen. Heinäkuussa vielä viimeinen vahvisteosa. Sitten tässä onkin eletty pahemmin vaihtoa ajatellen, vaihtariblogeja on tullu kulutettua puhki.

19.4. tuli soitto UP Educationilta että miulle oli löyetty isäntäperhe! Hyppelin vaan ympäri huonetta puhelun ajan. Sitten puhelun päätteeksi kerroin poikaystävälleni, joka oli silloin luonani, että mie oon ensvuonna Washingtonissa. Sain siis perheen Washingtonin osavaltiosta, Snohomishin kaupungista. Perheeseen kuuluu isä Dell ja äiti Renee, sekä 14-vuotias tytär Christina. Ainiin, myös kissa ja koira! :3 Toivotaan vaan että miun kaikki allergiat on häipyneet jo kokonaan.

Olen ihan järkyttävän innoissani! Olen nyt ollut facebookin kautta hienoisessa yhteydessä perheen äitiin ja kerran sähköpostitse. Christinan kanssa olemme olleet yhteydessä facebookin, kikin ja skypen kautta. Jos ensiviikolla helatorstaivapaiden aikoihin skypettäisimme niin että hänkin olisi kotona eikä koulussa. Aikaero on aika inhottava, kymmenen tuntia. Kun minä herään, he ovat käymässä nukkumaan. Kun minä olen käymässä nukkumaan, Christina on koulusssa.

Niin, käyn vaihdon aikana Snohomish High Schoolia. TYKissä on noin 800 oppilasta, Snohomishissa on sitten n. 1000 oppilasta enemmän. SHS vaikuttaa juuri sellaiselle stereotypiselle amerikkalaiselle koululle. Jes ;3 sitähän mie etsinki, siihenhän mie haluaisin tutustua. Koulun värit on punainen ja musta, Christina kehotti heti ensimmäisessä skypepuhelussa varaamaan punaista ja mustaa koulun peleihin. Pelottaa vähän että mitä kursseja saan ottaa, sillä monissa ihanissa on jokin vaatimus aikaisemmista kursseista. Itseäni houkuttelisi suuresti tieteet, mm. fysiikka ja tähtitiede. Tietysti otan matematiikkaa, mutta :D Niin, olen innoissani koulusta - olen tutkinut varmaan koko kurssiesitteen viisitoista kertaa läpi. Olisi vain niin ihanaa yrittää opiskella englanniksi. Huom, yrittää!

Snohomish on muuten n. 9000 ihmisen ''kylä''. Eihän se ole hirveästi, onhan kotipaikkakunnallani Ruokolahdella kuitenkin yli 5000 asukasta. Mutta *naurahdus* siinä missä Ruokolahdella pinta-alaa on n. 1200km² niin Snohomishilla n. 9km². Että siinä sitten xD Snohomishsista on noin 40min matka Seattleen, mikä on siis Washingtonin suurin kaupunki.

Juu tässä kaikki tällä erää :o

ps. jatkan edellisen blokini perinnettä: biisejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti