1 päivä kouluun on, ties kuinka monta iPodiin...

Juu, eile Sine lähti takaisin Tanskaan (oletetusti tanskaan) ja käytiin siis matkalla Panda Expressissä syömäss' :3 Umm Yummy. Sitten vietiin Sine lentokentälle, mutta siellä oli jotain ongelmia checkkauksessa ja meillä meni puoltoista tuntia siellä. Ei siis keretty takaisintullessa avaamaan minulle tiliä pankkiin. Ehkä tänään. Toivottavasti tänään. Tarvitsen sen tänään.

Joskus kun olin vielä iloinen ilman kunnon musiikintoistoa

Tarvitsen pankkiin tilin asap koska ennen kun lähdin tänne, kapummm, miun mp3-soitin päätti simahtaa. Enpä ole liiemmin voinut musiikkia kuunnella. Minulle musiikin kuunteleminen puhelimesta on kutakuinkin mahdottomuus. Se on periaate-, sekä ihan käytännön kysymys. Puhelimen akku kuluu kuunnellessa, ja tarvitsen puhelinta muuhun. Jos on kannettava musiikkisoitin, se on pelkästään musiikkiin ja akun kuuluukin kulua siihen. Jep, eli päätin lähes viikko sitten tilata iPodin ja olen nyt löytänyt jutut mitkä aion tilata. Olisin jo tilannutkin JOS oma korttini toimisi tilaamisissa. Tätä varten tarvitsen tilin tänne. Muttajoo, tilaan siis iPod touchin, oletetusti apple shopista. Lisäksi tilaan amazonista kuulokkeet (miulla on mukana vain ''tietokonekuulokkeeni'' ja voisin haluta helpommat earplugit), kuulokejakajan (musiikin kuunteleminen kavereiden kanssa ei ole koskaan ollut helpompaa - ai mitkä kaverit?), ja ehkä pienet bluetooth-kaijuttimet. Joo, tänään pääsen pankkiin joten se on alku.

Bumbershootissa juteltiin Sinen kanssa vaihtariasioista, taas. Mie nimittäin tajusin että jännää, olen ollut täällä yli kaksi viikkoa, ei tunnu oudolta vaikka elän täällä ihmisten keskellä joita en ole tuntenut kauan ja olin sillä hetkellä periaatteessa yksin festareilla Washingtonin suurimmassa kaupungissa ja tuntui ihan kuin kuuluisin jo tänne. Tietysti on asioita joita kaipaan (ei kyllä nyt tule mieleen muuta kuin kavereinden ja perheen lähesyys) mutta tällä hetkellä asiat joita haluan tehdä tai muuta, ovat täällä. Tavallaan elän jo täysillä elämääni täällä. Viimevuotta Tampereella ajatellessani tajusin että silloin elin enemmänkin ystävieni kautta. En elänyt Tampereella vaan Ruokolahdella. Se vuosi opetti, ja täällä oleminen on siksi niin helppoa. Olen siinä mielessä ehkä outo tai jotain, koska vaikka täällä on ihanaa ja odotan kaikkia kivoja juttuja mitä tulen täällä vielä kokemaan, odotan jo pääseväni takaisin Suomeen. En malta pysyä housuissani kun ajattelen ensivuotta: takaisin ihanaan lukiooni, omaan kämppään ja sen sisustukseen, perheen ja kavereiden luo ja muuta mukavaa :3 Mutta joo, nyt on vielä aika nauttia täällä olosta, kaikki tuo odottaa kyllä siellä Suomessa.

Huomenna viiiiimein kouluuun ♥ Tätä on odotettu! Miulla on vihkot valmiina joka aineelle, ehkä kuorokansio pitää hankkia vielä ja joku toinen tai kolmaskin kansio ja muuta kivaa, mutta huominen ja mahdollisesti kaikki ihanat koulukirjat :3 En kyllä yhtää tiiä millasia opettajat täällä on ja millasia oppitunnit tai mikään mutta noh, huomisesta eteenpäin se alkaa selvitä. Miusta kyllä tuntuu että saatan myöhästyä tunneilta koska niin paljon ihmisiä ja niin vähän aikaa vaihtaa luokkaa D:

As you might already know, perheessämme täällä on kissa sekä koira. Välillä on vaikea määritellä, kummalla on se koiran rooli perheessä.
Cosmo, kissa, on vastoin yleistä kissakäsitystämme erittäin ystävällinen ja tuttavallinen. Ylituttavallinen. Hän ei ole niin itsenäinen kuin muut kissat joita olen tavannut. Hän pitää ihmisistä todella paljon (ja huomiosta). Se on todella ihanaa, mutta ongelmana on pienehkö allergiani. Jos nenäni joutuu kosketuksiin kissan kanssa tai käsieni, jotka ovat kissaa koskeneet, se kutisee - ja paljon. Ja jos kissa tökkii nenällään tai millä kostealla puskeekaan kaulaani tai kasvojani, ne ärtyvät, kutisevat, mutta se lähtee nopeasti pois jos kohdan pesee ja antaa olla. En silti kyllä anna kissan nukkua huoneessani tai mennä sängylleni ennenkuin olen sen pedannut. Varotoimia. Cosmo haluaisi kovasti mennä ulos, olisi siellä varmaan päivät pitkät jos saisi, mutta häntä ei lasketa ulos.

Bella, meidän pieni söpö chihuahuamme, on taas aika varovainen ihmisten suhteen. Sillä meni ainakin yli viikko ennenkuin se oli ensimmäisen kerran sylissäni. Edelleen se välillä kipittää minua karkuun, mutta voin sen kyllä syliinikin ottaa. Bella on outo koira. Se ei halua lähteä ulos. Kyllä se välillä pihalla tykkää käydä, mutta kävelylle - ehei. Suvussa on kahdenlaisia ihmisiä; toiset sanovat Bellaa rotaksi kuten Dellin sisko Joanie (kissaihminen), toiset ovat taas julistavat sen ehdottomasti koiraksi ja ihanimmaksi sellaiseksi kuten Dellin äiti Nanny (Bellan toinen äiti ;3).
Tykkäisin halia ja paijata kumpaakin, molemmissa huono puolensa. Bella saattaa välillä haista hyvinkin inhottavalle (koirien hengitys, yh) ja Cosmo aiheuttaa allergiaa.

!!! Nyt miulla on pankkitili. Kortin saan ehkä viikon päästä. Whippey, en ois iPodia halunnukkaa. En tajunnu/muistanu aiemmin että kortin saapumiseen menee aikaa. Eli toisin sanoen olen koko ¤"#(%¤#n syyskuun ilman iPodia. Hurraa elämä, hurraa kaikki. Ja kansainväliset tilisiirrot maksaa liikaa, sanon mie.

whyyyy.

Ekat päivät Snohomishissa

Heeipsuun!

Nyt mie sitten oon tällä maailman toisella puolen. Sikahurjaa ja pelottavaa ja jännää, mut myös kivaa ja nii!

Takapihaa. Suomenlippu jee :3 kalliovuoret näkyy, muttei tässä kuvassa kunnolla.

Cosmo the Cat. Hää haluis ulos muttei pääse :<

Cosmo on hirveen tuttavallinen kissa. Se halii ja tykkää sikana ihmisistä. Tää kissa ei oo semmone yli-itsenäine :3

Bella the Dog. Hää pelkää minuu vielä. Toiset sanoo rotaks, koiraks. Sukulaisistaki muutamat sanoo rotaks xD

Juu, ekana iltana tuli semmone olo että mitä mie oon menny tekemää. Aamullaki pien ahistus ko heräs ja huomas et oon täällä. Perjantaina siis, noh, olin kotona. Purin hieman tavaroita ja niin. Aamiaiseks söin hash browneja, vähän niiko röstiperunoita kai. Oisin siis syöny amerikkalaisen aamiaisen muttei tehny yhtää mieli pekonia tai munia, joten tyydyin hash browneihin ja hedelmiin. Ömm, huomasin ettei täällä syödä lounasta. Aamiainen joo, ja sitten tarvittaessa joku välipala-ateria/lounas ehkä ja illallinen. Perjantai-iltana oli juhlat: Christina täytti 15 ja juhlittiin myös sitä että mie tulin tänne ja että Sine, entinen vaihtari ja hänen isänsä ovat käymässä. Näin paljon sukulaisia :D Kaikki niin ystävällisiä ja mukavia. Miun tää perhe vaikuttaa kyllä sikamukavalle ja sympaattiselle. :3

Umm. Tänään ollaan käyty pari kertaa kaupungilla käppäilemässä, kuuntelemassa musiikkia kun täällä on pienet musiikkifestarit, jazz, blues, ym. Kuulemma Michael Shrieve, eli Santana -bändin rumpali joka soitti Woodstockissa nuorimpana esiintyjänä 20vuotiaana jne. oli tuolla soittamassa. Saatoin nähdä, maybe. Muttajoo, en tiedä meenkö huomenna koululle johonkin kuvausjuttuun, missä kuvataan koululle jotain kuvia, mallihommia ikäänkuin. Jaja illemmalla ehkä jonnekin järvelle. Mutta joo nyt kyllä väsyttää. Osa miusta haluais nukkumaan, osa haluis odottaa että kaverit herää ja laittas viestiä. Jaa, ehkä mie vaan nukun ja ku herään oon yksin suomalainen.

Ainii. Tänää käytii viemässä Sinen isä lentokentälle ja samalla Ikeassa. Ikeasta ei kunnon suomalaista ruisleipää kyllä läytynyt, mutta jotain siemenleipää ja jos joskus tuntuu sille että huvittaa syödä näkkileipää niin sieltä löytyy. Tänään annoin myös tuliaiset, näyttivät olevan ihan ookoo :D

Jajoo, eläinallergiani yhä löytyy, mutta jos Cosmo ei hali minua liikaa enkä siliteltyäni tunge käsiäni nenääni tai silmiini ennenkuin pesen ne, kaikki on hyvin. Tänään ei mitään oireita. Paitsi yskää, joka on yhä jäljellä siitä viikon takaisesta flunssasta.

Ainiin, huomenna ehkä uusi puhelin. Kanske. Ja ööh tänäiltanakin pieni ikävä iski. Ei miulla muuten, mutta se johtuu ainoastaan siitä, että on huolissaan. Perheelle, ystäville ja sukulaisille voi käydä mitä vaan sillä aikaa kun olen täällä. Toisaalta, ei se asiaa muuttaisi vaikka olisin siellä, ehkä.  Mutta huoli aiheuttaa ikävää. Ehkä se helpottaa joskus. About 300 päivää jäljellä. Kun on ikävä kotia, on toisaalta hyvä pitää laskuria päivistä.

Hyvää yötä. ♥